Kauppalehti 11.3.2019

Japanilaiset tulivat koodaamaan Ouluun – suomalainen koulutusosaaminen houkuttelee lisää ryhmiä

Tapio Mainio

OULU

Oulu on saanut pään auki koulutusmatkailuun. Ensimmäinen neljänkymmenen japanilaisen lukiolaisen ryhmä opiskelee koodausta ja robotiikkaa Oulun keskustassa sijaitsevalla Pelikampuksella, jossa toimi aiemmin Oulun yliopiston arkkitehtuurin osasto.

”Oululla ei ole Rovaniemen kaltaista matkailun vetonaulaa joulupukkia, mutta meidän vahvuutemme on ICT-alan osaaminen ja opetus, jota nyt hyödynnetään koulutusmatkailussa”, sanoo Visit Oulun toimitusjohtaja Päivi Penttilä.

Oulun seudun koulutusmahdollisuuksia, kuten Koodikoulua, on Penttilän mukaan systemaattisesti markkinoitu Aasiaan kolmen vuoden ajan. Työ tuottaa nyt hedelmää.

”Seuraava koululaisryhmä Japanista saapuu koodaamaan viikon kuluttua. Sen jälkeen on vuorossa opettajia Kazakstanista. Monessakaan maassa ei ole koodausta perusopetuksessa kuten Suomessa. Japanin kouluihin se tulee vuonna 2020”, kertoo Suomen Koodikoulun toimitusjohtaja Kaisu Pallaskallio.

Koodikoulu valikoitui Penttilän mukaan japanilaisryhmän kouluttajaksi, koska koululla on valmiita koodaamiseen liittyviä oppimiskokonaisuuksia.

Koulu on myös opettanut koodausta Oulun koulujen opettajille. Koodaus tuli Suomen perusopetukseen vuonna 2016.

Maaliskuussa Ouluun on Penttilän mukaan tulossa 90 nuorta japanilaista lisää.

”Osa kouluista, kuten kiinalaiset, ovat ottaneet suoraan yhteyttä meihin opetuksen saamiseksi oppilasryhmille”, Koodikoulun Pallaskallio lisää.

Pallaskallion mukaan Koodikoululla on hyvät mahdollisuudet tarjota opettajien täydennyskoulutusta myös Japanissa.

Suomen maine koulutuksen edelläkävijämaana houkuttelee yhä enemmän vierailijoita.

”Meidän koulujärjestelmämme kiinnostaa”, sanoo japanilaisryhmää Pelikampuksella opettava Sirkku Tahvanainen.

Hän seuraa, kun 16-vuotias Masahiro Horie roikottaa ohuen kepin päässä olevaa punaista muumin kuvaa kuin tikkaria legoista rakennetun robotin värisensorin edessä. Punaisen värin havaittuaan robotti kääntyy vasemmalle.

”Minulla on kotona legoja, mutta en ole koskaan ohjelmoinut legorobottia liikkumaan”, Masahiron luokkakaveri Fujiawara Sota sanoo.

”Opetimme kaikille viikon alussa koodausta ja peliohjelmoinnin perusteita. Oppilaat jaettiin pienryhmiin ja jokaiseen ryhmään tuli mukaan myös lukiolaisia Oulun kouluista”, Tahvanainen kertoo.

”Legot ovat hyvä tapa opettaa robotiikkaa ja koodausta. Toinen on graafiset ohjelmointiympäristöt, joilla tehdään pelejä”, opettaja Jussi Koivisto sanoo.

Japanilaisten lukiolaisten avuksi leirille valittiin kymmenen suomalaista lukio-opiskelijaa, joita yhdistää kiinnostus Japaniin ja ohjelmointiin.

”Olen opiskellut jonkin verran japanin kieltä. Suunnitelmissa on myös joskus käydä japanissa”, kertoo muumihahmoja pahviseen virtuaalimaailmaan japanilaisten kanssa kokoava Jenny Maijala.

Ryhmät rakensivat muun muassa pulmia, hälyttimiä ja robotteja sisältävän pakohuonepelin.

”Tulemme myös ensi ja seuraavana vuonna koodikouluun Ouluun, sillä joka vuosi koulumme 16-vuotiaat oppilaat tekevät yhden ulkomaanmatkan”, kertoo Moriyaman lukion tietotekniikan opettaja Hisayasu Ito.

”Oulu kiinnosti teknologiakaupunkina, myös suomalaiskoulujen hyvät PISA-tulokset kiinnostivat.”

1 500 oppilaan yksityiskoulu sijaitsee puolen tunnin ajomatkan päässä Kiotosta.

”Vanhempien kustantama matka maksoi noin 4 000 euroa oppilaalta. Viikon pituinen matka päättyy vierailuun joulupukin luona Rovaniemellä. Sieltä lennämme Helsingin kautta Japaniin”, kertoo matematiikan opettaja Sohei Okamoto.

Viikon aikana oppilaat ovat tutustuneet myös Oulun seudun ICT-yrityksiin.

 

Koulutusviennillä 350 miljoonaa euroa
Koulutusmatkailu on osa koulutusvientiä. Koulutusmatkailu suuntautuu Suomeen ja siinä yhdistyvät oppiminen sekä matkailulliset aktiviteetit.

Koulutusvientiä vauhditetaan Education Finland- kasvuohjelmalla, jossa on mukana 110 yritystä. Sen takana ovat opetus- ja kulttuuriministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja ulkoministeriö. Ohjelman toimia rahoittaa opetus- ja kulttuuri- ministeriö.

”Viime vuonna Suomen koulutusviennin arvo oli noin 350 miljoonaa euroa. Tarkkoja lukuja ei ole vielä saatu”, kertoo ministeriön kehittämispäällikkö Jouni Kangasniemi.